Historia
Heino Laurin paja (1924)
Suomalaista käsityötä, yli 100 vuotta
Timo Lauri työpöytänsä ääressä (2019)
Yleistä
Heino Lauri perusti vuonna 1918 metallialan yrityksen, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Heino Lauri ja kumppanit. 1970-luvun lopulta lähtien yrityksen nimi on ollut Laurin Metalli Oy. Puukot tai puukon osat ovat aina olleet keskeinen osa tuotantoa, vaikka toiminnan painopiste on vuosisadan aikana vaihdellut vastaamaan kysynnän tarpeita. Perheyrityksen toiminnassa on ollut mukana neljä Laurin perheen sukupolvea ja tuotanto jatkuu edelleen.
Toiminnan painopisteet
Yrityksen alkuaikoina valmistettiin päivässä käsityönä viisi kappaletta turistipuukkoja. Melko pian toiminnan painopiste siirtyi kuitenkin kokonaisten puukkojen valmistuksesta helojen tuotantoon. Koska helojen valmistus käsityönä oli vaikeaa ja aikaa vievää, Heino Laurin aloittamalle helojen ja prikkojen koneelliselle valmistukselle oli kysyntää. 1930-luvun puolivälissä alkoi yhteistyö Marttiini Oy:n kanssa. Teollisuushallin valmistuttua vuonna 1974 helpottaen tilanpuutetta oli mahdollista panostaa aiempaa laajemmin puukon terien valmistukseen. Terien tahkoaminen oli aiemmin tilattu alihankintana, mutta sen kapasiteetti ei enää riittänyt Laurin Metallin tarpeisiin. Pitkäaikaiselta yhteistyökumppani Fiskarsilta saatiin ostettua vanhat tahkot ja terien oma tahkoaminen alkoi.
1980-luvulla tapahtui osittain paluu kokonaisten puukkojen valmistukseen. Timo Lauri tarttui Hugo Laurin keskeneräiseksi jääneisiin suunnitelmiin pienestä monitoimipuukosta, ja vuonna 1982 alkoi autopuukon valmistus. Terää lukuun ottamatta käyttöpuukon muut osat valmistettiin ruiskupuristusmuovista. Samalla periaatteella on myöhemmin toteutettu myös muita tuotteita, kuten talouspuukko, yleispuukko Finman ja haarukka-veitsiyhdistelmä Kätsy. Sittemmin on valmistettu puukkoja mittatilaustyönä erilaisiin erityistarpeisiin, näihin kuuluvat mm. vihannes/kaaliveitsi sekä erilaiset hevosten kengittäjien käyttämät kavionvuolupuukot.
Jouko Laurin aikakautena puukkojen ja puukonosien lisäksi valmistettiin myös muita metallituotteita, kuten auton äänenvaimentimia, traktorin ikkunanpyyhkimiä ja metallitikapuiden osia. Hela- ja terätuotannon lisääntyessä puukkoihin liittymätön toiminta jäi lopulta pois.
Metallin laadun osalta apua on saatu metallurgian professorilta Juha Perttulalta, jonka kanssa yhteistyössä on kehitetty uusi metallinkäsittelymenetelmä, teränsuun karkaisu jolla saavutetaan huomattavan korkea kovuus yhdistettynä kestävyyteen.
Nykyisin suurin osa toiminnasta koostuu terien valmistuksesta. Aiemmin suurta roolia näytellyt helojen valmistus Marttiinille on vähentynyt, mutta tilalle on tullut terien valmistusta. Vuosien varrella kehitetyt valmispuukot ovat edelleen tuotannossa. Mittatilaustöiden ja täysin valmiiden tuotteiden valmistus on 2000-luvulla lisääntynyt huomattavasti, nykyään suurimpiin sopimusvalmistusasiakkaisiin kuuluvat kotimaiset Varusteleka (Skramat ja Jääkäripuukot) ja Peltonen Knives (Sissipuukko M95, M07 ja M23) sekä saksalainen Dictum (veisto- ja kaiverruspuukkojen teriä).
Valmiiden tuotteiden osat tehdään itse, vain nahkatupet teetetään kauhavalaisilla puukkosepillä.
Ihmiset
Toiminnan alkuaikoina mukana olivat perustajan Heino Laurin lisäksi hänen poikansa Jorma, Juhani ja Jouko. Pojista vanhin Jorma kaatui toisessa maailmansodassa ja Juhani puolestaan kuoli sairauteen 1950-luvulla. Jouko sen sijaan palasi mukaan toimintaan toisen maailmansodan jälkeen. 1950-luvun alussa Joukolla oli perheyrityksen lisäksi rinnalla omaa liiketoimintaa, kunnes vuonna 1953 perheyritys siirtyi hänelle ja yritysten toiminnat yhdistettiin. Heino Lauri kuoli vuonna 1964. Joukon vaimo Linnea oli mukana yrityksen toiminnassa vuosikymmenien ajan hoitaen mm. laskutusta, tuotteiden lähetystä ja helojen kiillotusta.
Joukon ja Linnean poika Timo tuli täysipäiväisesti mukaan toimintaan vuonna 1974 armeijan käytyään. Hän oli opiskellut metallialaa ammattikoulussa ja otti vastuun teknisen toiminnan johtamisesta Joukon jatkaessa toimitusjohtajana. Joukon jäätyä pois liiketoiminnasta Timo puolestaan jatkoi toimitusjohtajana mutta koki tärkeäksi säilyttää itsellään vastuun teknisen puolen kehittämisestä ja uusien tuotteiden ideoinnista. Joukon tytär Soile tuli myös mukaan yrityksen toimintaan hoitaen aluksi kirjanpidon ja osallistuen myöhemmin tuotantoon. Timon vaimo Anne tuli mukaan yritykseen vuonna 1975 ja on vuosien aikana osallistunut toimintaan monipuolisesti mm. tuotteita kokoamalla, pakkaamalla ja mainostekstejä painamalla. Soilen mies Lasse oli myös pitkään mukana tuotantopuolella ennen eläkkeelle jäämistään tehden valtaosan työurastaan Laurin Metallilla.
Joukon nuorempi veli Hugo aloitti 1970-luvulla muovituotannon valmistaen mm. ruiskupuristusmuoviosia kahvoiksi ja tupiksi Laurin Metallin valmispuukoille. Tätä edeltävästi hän oli valmistanut muovisia keittiövälineitä, kuten kauhoja, veitsiä ja haarukoita. Hugon kuoleman jälkeen muoviyrityksen toiminta jatkui lähes 30 vuotta ulkopuolisin voimin, kunnes 2010-luvun puolivälissä Laurin Metalli osti muovituotannon itselleen.
Timon ja Annen lapset Juhani, Susanna ja Johannes ovat myös olleet mukana yrityksen toiminnassa. Myös Soilen ja Lassen tytär Outi on tullut mukaan toimintaan.
Perheenjäsenten lisäksi Laurin Metallissa on vuosien aikana ollut useita ulkopuolisiakin pitkäaikaisia työntekijöitä. Tuija Rajamäki on ollut toiminnassa mukana pitkään hoitaen tuotelähetyksiä ja kirjanpitoa, joka myöhemmin ulkoistettiin liiketoiminnan kasvaessa tilitoimistolle. Tuotantopäällikkö Jarkko Pirillä on Tuijan ohella nykyisistä työntekijöistä Laurin Metallilla pisin työhistoria.
Vuonna 2025 Timo jäi Laurin Metallilta eläkkeelle yli 50 vuoden työuran jälkeen ja yrityksen omistus siirtyi sukupolvenvaihdoksella Timon vanhimmalle pojalle Juhanille sekä Tommi Mäkelälle, Tommin ottaessa toimitusjohtajan vastuun ja Juhanin keskittyessä valmistustekniikkaan ja sen kehitykseen sekä suunnitteluun.
Toimitilat
Yrityksen toiminta alkoi Heino Laurin kamarin nurkan pienessä pajassa. Myöhemmin toiminta siirtyi erilliseen rakennukseen. Heinälatoakin käytettiin lisätilana. 1960-luvun alkupuolella asuntoon rakennettiin siipiosa, johon toiminta laajeni. Yritystoiminnan kasvaessa syntyi tarve teollisuushallille, joka valmistui vuonna 1974 ja jossa yrityksen toiminnan pääpaino on edelleen. Teollisuushallin rinnalle rakennettiin myöhemmin erillinen varastorakennus. Vuonna 2017 Laurin Metallille hieman aiemmin ostettu muovitoiminta siirrettiin erilliseen halliin päärakennuksen läheisyyteen, sekä vuonna 2023 ostettiin vielä aiemmin HS-Muovilta vuokralla ollut hallirakennus kokonaan omaan käyttöön.
Periaatteet
Laurin Metallin toiminta ei ole historian aikana perustunut aggressiiviselle mainonnalle, vaan vuosien myötä tuotteita on kehitetty hinta-laatusuhteeltaan sellaiseksi, että ne myyvät itse itseään. Nopeaan kasvuun ei ole koskaan pyritty, vaan toiminta on haluttu pitää sopivan kokoisena ja kasvu hallittuna. Useat suomalaiset puukon valmistajat kuten Wood Jewel, Eräpuu, Lappituote ja Ahti, luottavat kaikki Laurin Metallin teriin ja heloihin tuotteissaan. Verkkokauppaan Laurin Metalli ei ole itse lähtenyt mukaan, vaan useat kotimaiset yritykset kuten Brisa, Oulun Puukkotarvike ja Puukot.fi, myyvät netin kautta vähittäin Laurin Metallin tuotteita Suomeen ja ulkomaille. Näiden lisäksi Laurin Metalli on löytänyt suoraan myös useita ulkomaisia jälleenmyyjiä, varsinkin Saksasta (Dictum, Nordisches Handwerk), Ruotsista (VVKnives, Knivmaterial) sekä Yhdysvalloista (Ragweed Forge, Knives of the North). Tämän lisäksi harrastajat ja ammattimaiset puukontekijät ostavat tuotteita omaan käyttöönsä. Omia tuotteita valmistetaan jatkuvasti varastoon nopea toimitus mahdollistaen, kun taas sopimusvalmistustuotteiden toimitusaika puolestaan on pidempi.
Työn laatu ja uusien tuotteiden kehittäminen on pidetty etusijalla, ja toiminnan ytimessä on pidetty pitkäjänteisyys. Aina ei ole otettu käyttöön uusimpia tekniikoita, vaan on valikoitu itselle sopivat menetelmät niitä kehittäen. Kaikki työkalut on aina valmistettu itse ja ainoastaan joitakin erikoiskoneen vaativia työvaiheita on teetetty ulkopuolisilla yrityksillä. Valmistuotteiden muotoilussa on panostettu erityisesti hyvään käytettävyyteen. Yritys, jonka toiminnasta 80 % on käsityötä, on nyky-Suomessa erikoisuus ja tämän vuoksi osaavista työntekijöistä pidetäänkin kiinni.